Kon zòt dwèt savé, lang-la yo ka sèvi andidan lékòl oben linivèsité, a pa menm lang-la toutafètman ki tala yo ka sèvi adan lavi touléjou la. Kivédi tini on jan nou ka palé tou lé jou é tini on dòt jan nou ka palé adan dé sèten sitiyasyon ki byen prési. Adan sé ansyen lang-la kivédi (c’est-à-dire) sé tala ki touvé yo maké dépi nanninannan (fort longtemps), dépi plizyè syèk kontèl anglé, fwansé, panyôl, arab oben chinwa, nou ka konstaté ki pawòl maké yo ka sèvi pou fè lison adan lékôl oben pou fè plodari (discours) politik oben ankò pou fè jounal laradyo oben latélé, sé on pawòl ki anba enfliyans a pawòl maké. Kivédi i ka suiv on larèl, i ka obéyi a yonndé règ ki rèd é sé règ-lasa sé adan pawòl maké ou ka sèvi yo. Sé dayè poukwa, lè on moun ka palé byen, yo ka di i ka palé “kon on liv ki chiré”. Esprésyon-lasa ka montré nou ki pawòl a boug-lasa ka imité pawòl a liv. Lè nou ka èkzaminé ka a kréyòl-la, nou ka touvé nou douvan on poblèm séryé : kréyòl sé on lang ki sé plis on lang moun ka palé kè on lang moun ka maké. Sa vré kè dépi mitan a 18yèm syèk-la, tini moun ka maké tèks litérè an kréyòl. Prèmyé tèks ki parèt an kréyòl, sé on poèm yo ka kriyé "Lisette quitté la plaine", éti sé on Béké Duvivier de la Mahautière ki maké’y an 1754. Apré sa, tini on pakèt tèks ki parèt ki Ayiti, ki Matinik, ki Gwadloup, ki Guiyàn. Mé magré toujou té ni tèks ki maké an kréyòl, plas a yo té two asou koté, two marjinal pou yo té pé mofwazé (transformer) divini a lang kréyòl-la. Kidonk nou pé di ki sé pawòl palé ki toujou té pi fò an kréyòl é ki jik alè ka rété pi fò. Sitiyasyon-lasa ka fè kè nou pa ni pon lang palé nou pé sèvi adan lékòl, linivèsité, laradyo oben latélé pis nou pòkò ni lang maké an kréyòl. Ki jan nou pé fè on montray (cours) an kréyòl adan linivèsité an nou la ? Es nou ké sèvi kréyòl tou lé jou-la ? Awa ! Nou byen sav sa pa posib.